Elokuussa 2011 aktivisteja Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Norjasta kokoontui Turussa Aurinkotehtaalla vaihtaakseen ideoita ja vahvistaakseen yhteisiä verkostoja ja keskinäisen tuen muotoja.

Kolme päivää oli omistettu kokemusten jakamiselle ja keskusteluille siitä, kuinka luoda kiinteämmät suhteet eri maiden ryhmien välille ja tarpeesta yleisen kommunalistisen poliittisen ohjelman aikaansaamiseen. Tämä oli vuositapahtumien sarjan ensimmäinen ja jäseniä Kommunalistien liitosta, Demokratisk Omställningistä (Ruotsi) ja New Compassista (Norja) oli läsnä tapaamisessa.

Perjantaina keskityimme pääasiassa esittelemään järjestöjä ja päivittämään yhteiskuntaekologisen ja kommunalistisen liikkeen nykytilannetta sekä paikallisella että globaalilla tasolla. Teimme myös SWOT-analyysin kommunalismista Pohjoismaissa. Tämä jatkui lauantaina ennen luentoa ja työpajaa “Kommunalisesta ohjelmasta”. Luennon jälkeen ryhmä keskusteli ja otti muutamia askelia kommunalistisen ohjelman kehittämiseen. Prosessi oli lupaava, vaikka aikataulut rajoittivatkin sitä. Lauantai-iltana osallistujat lähtivät kaupunkikierrokselle Turun sydämeen.

Viimeisenä päivänä Kommunalistien liitto järjesti avoimen tapahtuman nimeltä “Grassroots activism for a new society”, – Turun Kirjakahvilan isännöimänä – joka esitteli kommunalismin perusideoita laajemmalle yleisölle. Yleisö osallistui keskusteluun paikallisesta nykytilanteesta tarkastelemalla Turkua pääkohtee-naan. Tapatuman seurauksena pienempi ryhmä turkulaisia osallistui uuden kommunalismia käsittelevän opintopiirin perustamiseen.

Kokoontuminen päättyi yhteiseen tuntemukseen osallistujen kesken siitä, että olemme uudelleenrakentamassa ja vakauttamassa kommunalistisia rakenteita ja yhteistyötä Pohjoismaissa. Tapaaminen oli erittäin rohkaiseva ja odotamme innolla toi-mintamme lisääntymistä eri yhteisöissä ja organisaatioiden välillä seuraavaan Kommunalistien tapaamiseen, joka pidetään Ruotsissa 2012, asti.

Teksti: Kristian Widqvist (Suom. Mikko Miettinen)

*Nordic Communalist Summer Gathering, Turku 26-28 of august* * * * *

FRIDAY 26 AUGUST

11.00 WELCOME! – Practical information and presentation of participants and of weekend program

12.00 WHAT IS COMMUNALISM AND WHY DO WE NEED IT? – An introductory lecture and discussion

13.00 LUNCHBREAK

14.30 COMMUNALISM IN THE NORDIC COUNTRIES – Presentation of different projects – Co-operation with other groups and organizations (discussion)

16.00 Break

16.15 – Communalism outside the Nordic countries (presentation) – SWOT analysis of communalism in the Nordic countries – How can we support each other? (discussion) – Co-operation networking

18.00 DINNERBREAK

19.30 Free time

SATURDAY 27 AUGUST

11.00 WHAT CHARACTERIZES THE COMMUNALIST PROGRAM – Lecture and discussion

12.15 KEY ISSUES OF FOUR DIFFERENT AREAS OF THE PROGRAM 1. Democracy and participation (presentation and discussion)

13.00 LUNCHBREAK

14.30 2. Ecology and resilience (presentation and discussion)

15.15 3. Economy and welfare (presentation and discussion)

16.00 Break

16.15 4. Culture and liberation (presentation and discussion)

17.00 CONCLUDING DISCUSSION – How do we use the program and how do we go about to make it?

18.30 DINNERBREAK

20.00 Free time

SUNDAY 28 AUGUST –

12.00 Free time

12.00 – 13.00 Lunch and preparations

13.30 – 16.00 PUBLIC SEMINAR: LOCAL POLITICS FOR A NEW SOCIETY -Panel discussion with local activists

16.30 Thank you and good bye!

Aihealueita:

Ekologia

•  Pienen planeetan kuolema: kasvu tappaa meidät
•  Mitä yhteiskuntaekologia tarkoittaa
•  Myytti liikakansoituksesta, osat 1 ja 2
•  Murray Bookchinin yhteiskuntaekologia: kommunalismi  evoluution tienä itsetietoisuuteen, vapauteen ja eettisyyteen.

Feminismi

•  Feminismin täyttymätön lupaus

Filosofia

•  Historia, sivistys ja edistys: modernin relativismin kritiikin pääpiirteet
•  Ihanteiden ja käytännön yhteys

Muut poliittiset liikkeet

•  Kommunistinen manifesti: oivalluksia ja ongelmia
•  Anarkismin tulevaisuus
•  Anarkosyndikalismin aave

Kommunalismi

•  Mitä on kommunalismi
•  Kommunalistinen projekti
•  Kommunalismi poliittisena vaihtoehtona
•  Radikaalia politiikkaa kehittyneen kapitalismin aikakaudella
•  Kansankokouksia ja konfederaatioita

Poliittinen teoria ja ohjelmat

• Konfederalismin merkitys
•  Talouden kunnallistaminen
• Perusta kommunalistiselle ohjelmalle
•  Vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka ja radikaali ohjelma

Toinen Meksiko -blogi oli Jyrin keskenjäänyt projekti.

Friends of Jyri -järjestö järjestää muistotilaisuuksia ympäri maan

ke 27.4. klo 12-18 Turku: Jyrin muistotapahtuma ja
kirjanjulkistamistilaisuus Turun pääkirjastossa

ke 27.4. klo 18-19 Turku: Kynttilä-mielenilmaus Jyrin ja Betyn murhien
selvittämisen puolesta

ke 27.4. klo 17 Helsinki: mielenosoitus Jyri Jaakkolan ja Bety Cariñon
muistoksi. Tapaaminen Havis Amandan patsaalla klo 17:00, mistä klo 17:30
kohti Meksikon suurlähetystöä

ke 27.4. Tampere? (Tampereen Amnesty suunnitellut)

pe 29.4. klo 18 Turku: Turun Maailmankauppayhdistyksen nykyiset ja
entiset aktiivit kokoontuvat kaupalle muistelemaan Jyriä ja yhdistyksen
30-v. taivalta

Entiseltä nimeltään “Communalism – A Social Ecology Journal”  tunnettu julkaisu on nyt verkossa. Verkkosivuja päivitetään jatkuvasti uusilla artikkeleilla suoran demokratian, yhteiskuntaekologian, rationaalisuuden, moraalitalouden, tasa-arvon ja monimuotoisuuden väkevistä ideoista. Verkkosivuilta on myös mahdollista tilata heidän julkaisemiaan kirjoja ja pamfletteja. Tutustu nyt! http://new-compass.net

Perjantai 16.7

Aloitusaika oli myöhään iltapäivällä ja päivä käytettiin enimmäkseen tutustumiseen ja keskusteluun.

kello 19 oli ohjelmassa “Introduction: What is the role and place of communalist politics in the world of today?”

Illan elokuva peruttiin että olisi enemmän aikaa vapaamuotoiseen keskusteluun.

Lauantai 17.7

10.00 aamulla oli aiheena “Immigration: What is the situation in Finland today? What are the historical and modern excuses for immigration control?”

10.45 jatkettiin aihetta keskustelulla “Can we abolish the borders? How do we respond to the ‘immigration critical’ arguments? What can we do at the local level?”

Ruokailun, oleskelun ja uimisen jälkeen jatkettiin

16.00 “Nuclear power and uranium mining: What is the situation in Finland today? What are the main problems and dangers with nuclear power and uranium mining?”

16.45 “Future energy supply and the potentials of the municipalities”

17.00 keskustelu “How can we put an end to uranium power? How can we make the transition to a healthy and sustainable energy supply?”

Illemmalla saunottiin savusaunassa

Sunnuntai

Aamupalan jälkeen

10.00 Kommunalistinen politiikka “What is the idea of political programs and how could they be used by grassroots activists?”

10.15  “How have the Remaking Oulu group been working on this? What are the conclusions so far and plans for the future?”

10.30 “How can we develop a political program for our time? How could the conclusions from our discussions on nuclear power and immigration be incorporated in such a program”

11.30 “What is Kommunalistien liitto doing and what are their plans? What material do they have to offer”

Ruuan jälkeen jatkettiin brainstormilla poliittisesta ohjelmasta ja banderollin teolla.

Mikko Miettinen

Suoraa vai väärää demokratiaa?

Tätä kirjoittaessani on vuoden 2011 eduskuntavaalit vielä edessä. Gallup- kyselyiden mukaan oikeistolaispopulistinen Perussuomalaiset-puolue on saamassa jopa yli 5-kertaisen äänisaaliin edelliseen vaalivuoteen verrattuna. Vaikka nämä lukemat jäisivätkin toteutumatta itse vaaleissa, on selvää, että heillä on jotain, joka vetoaa yhä useampiin äänestäjiin. EU-vastaisuus, maahanmuuttopolitiikka, palveluiden turvaaminen, pienituloisten, vanhusten ja lapsiperheiden edut: tässä luultavasti äänestäjien enemmistön syyt heidän äänestämiseen. Osa ihmisistä, jotka ovat pettyneitä poliitikkoihin ja järjestelmään, ovat löytäneet Perussuomalaisista toisinajattelijan, joka on kansan asialla.

On tietenkin ironista, että jokainen puolue kuuluu tähän samaan järjestelmään. Poliitikot ovat vastuussa vain järjestelmälle, ei äänestäjille. En väitä, ettei puoluevärillä ole mitään merkitystä siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme. Puolueiden tehtävä on kuitenkin olla olemassa valtiovallan hankkijana, eikä esimerkiksi puoluejärjestelmän, johon niin monet ovat tyytymättömiä, kaatajana. Ehkä usko joihinkin uusiin puolueisiin on monille se viimeinen toivo heidän intressien tai arvojen äänitorvena ja eteenpäinviejänä eivätkä he ole täysin vakuuttuneita nykyisen järjestelmän kelvottomuudesta. Toisin sanoen, harvainvallan edustuksellinen muoto on heille hyvä pragmaattisessa mielessä, jos se sattuu edustamaan heidän mielipiteitään.

Demokratian alkuperäinen idea oli kansalaisten valta päättää yhteisistä asioissa suoraan kansankokouksissa. Jos he pitivät joitain edustustehtäviä tarpeellisina, ne saatettiin valita jopa sattumanvaraisesti arvalla ja valitut olivat vastuussa kansalle ja he voitiin erottaa, jos he eivät toteuttaneet enemmistön tahtoa. Siis demokratia oli sitä demokratiaa, johon nykyään viitataan ”suora”-etuliitteellä. Vaikka antiikin Kreikan idea kansasta olikin rajoittunut niin kutsuttuihin vapaisiin miehiin, olisi ”edustuksellinen” demokratia ollut vastoin heidän käytäntöjään. Demokratian ydinasia on vallan kuuluminen kansalle, joka päättää kollektiivisesti ja toivottavasti rationaalisesti asioistaan. Nämä päätökset ovat lainvoimaisia, kunnes toisin päätetään. Kansalla on ylin valta tässä järjestelmässä.

Edellisen valossa termi ”edustuksellinen demokratia” on jo sisäisesti ristiriitainen. Poliittisen toiminnan ammattimaistaminen ja sen keskittäminen pienelle eliitille on pilkkaa demokratiaa kohtaan eikä suinkaan mikään demokratian moderni muoto. Valtio, jonka valtaa eduskunta toteuttaa, on aina epädemokraattinen. Sama koskee puolueita, jotka määritelmän mukaan ovat osa valtion politiikkaa – joskus jopa valtiojärjestelmä itse kuten Kiinan kommunistinen puolue.

Kommunalismi haluaa palauttaa politiikan politiikkaan yrittäessään selkeyttää valtion ja kunnan eroa. Kunta ja valtio ovat edelleen erillisiä vallan yksiköitä, vaikka kunnat ovatkin alistettu valtiovallan alaisuuteen ja niiden kokoa kasvatetaan demokratian kustannuksella. Kommunalismi yrittää vahvistaa kuntien päätösvaltaa valtiovallan kustannuksella ja lopulta luoda kestämätön ristiriita, jossa kuntien yhteenliitokset eli konfederaatiot ovat tarpeeksi vahvoja korvaamaan valtio. On tärkeää ymmärtää, ettei kommunalismi suinkaan aja nykyisten kuntaliitosten kaltaisia liitoksia. Näissä valtaa keskitetään ja viedään kauemmaksi tavallisista kansalaisista. Jos nykyisissä kansallisvaltioissa kunnat ovat yhteydessä valtioon ylhäältä johdotetusti, konfederaatiot olisivat aidosti demokraattisia ja ruohonjuuritasolta kontrolloituja.

Kansalaisten perustamat poliittiset ja yhteiskunnalliset liikkeet ovat kaikki ulkoparlamentaarista toimintaa. Vaikka niiden ainoa toimintamuoto olisi poliitikkoihin vaikuttaminen lobbaamalla, on se silti lähtökohtaisesti demokraattisempaa kuin eduskunnassa toiminen. On tietenkin selvää, että mitä vapaudenhenkisempi vaatimus vaikkapa juuri lobbaamisen keinoin esitetään, sitä epätodennäköisemmin se toteutuu. Monien kansalaisjärjestöjen vaatimukset ovat suuressa ristiriidassa kapitalismin ja valtiojohtoisuuden kanssa. Silti näillä järjestöillä ei välttämättä ole suoranaista vallankumouksellista agendaa. Pelkkien reformien esittäminen johtaa helposti totalitaarisen politiikan tukemiseen, sillä ilman suoraa demokratiaa ja sen kulttuurisia piirteitä, tarjotaan helposti vain kieltoja ja rajoituksia ilman, että kansalaisten oikeudet ja valta kasvaisivat. Näin vahvistetaan vain valtion valtaa. On mahdollista muokata ekofasistinen valtio, joka säännöstelee kulutustamme ja eliminoi potentiaaliset lainrikkojat järein keinoin. Jo pelkkä puhtaan ilmakehän vaatimus on kapitalismin logiikan vastainen. Jos haluamme elää yhteiskunnassa jonkin alkukantaisen lauma-tai heimorakenteen sijaan, on kaksi vaihtoehtoa: yhteiskunta, jossa valta on demokratian tai yhteiskunta, jossa valta on eliitillä. Jos haluamme aidosti ekologisen yhteiskunnan, joka toimii ekoyhteisön tapaan edistäen antihierkkista monimuotoisuutta, yhteistyötä ja vapaudenhenkisiä arvoja, on radikaali yhteiskuntamuutos sekä toivottavaa että välttämätöntä!