Päämääränä suora demokratia – eli mitä on kommunalismi?

Päämääränä suora demokratia – eli mitä on kommunalismi?
Viime aikoina on useasti toivottu globalisaatiokriittisen liikkeen
siirtyvän epäkohtien kritisoinnista varsinaisen vaihtoehdon
rakentamiseen.  Maailman epäkohtien kuvailuun onkin jo omistettu
varsinainen vuori paperia kirjoina ja lehtinä.  Tästä huolimatta
useimmat ymmärtävät että jokaista yksittäistä ratkaistua ongelmaa
seuraa kaksi uutta ja että vain radikaali yhteiskuntarakenteen muutos
voi johtaa meidät pois tuotannosta tuotannon vuoksi tai
voimattomuudesta vaikuttaa omaan elämäämme.  Niiden
rajoittuneisuudesta huolimatta yksittäiset kampanjat ovat
välttämättömiä, eikä aikomukseni olekaan kritisoida niitä vaan
pohjustaa teoreettisen keskustelun ja vakavan poliittisen vaihtoehdon
etsimisen välttämättömyyttä.  Voidaksemme todella muuttaa maailmaa
meidän täytyy tietää minkälaiseksi muuttaisimme sen ja miten aiomme
tehdä sen.
Kommunalismi on radikalismin suuntaus joka rakentuu kokemuksille
monista menneiden vuosisatojen kamppailuista keskitetyn vallan ja
paikallisyhteiskunnan välillä, aina antiikin Kreikasta Ranskan
vallankumoukseen sekä kokemuksiin radikaalissa työväenliikkeesessä
sekä ekologisessa liikkeessä.  Kommuunien kommuuni, käsite josta sana
kommunalismi on peräisin, olikin suuri radikaali-ihanne 1800-luvulla,
ajatus maailmasta joka perustuisi vapaiden kaupunkien tasavertaiseen
liittoon, kansallisvaltioiden ja keskushallinnon sijaan.  Aikojen
saatossa ajatus paikallisyhteiskunnasta radikaalina polttopisteenä on
kuitenkin valitettavasti jäänyt ammattiliittoradikalismin
taloudellisten kamppailujen sekä Marxilaisen työläisvaltion
perustamisen varjoon.
Murray Bookchin antoi kommunalismille ensimmäisenä viime
vuosikymmeninä selkeän teoreettisen muodon.  Hänen muotoiltua sen
täydelliseen muotoonsa 1970- ja 80-luvun vaihteessa se vaikutti
varsinkin radikaalissa vihreässä liikkeessä.  Kuitenkaan selkeästi
kommunalistista järjestöä ei ole muodostettu ennen vuotta 1998 jolloin
Norjassa perustettiin Demokratisk Alternativ.
Kunnat radikalismin lähtökohtana
Kommunalismin lähtökohtana on kuntien vahvistaminen ja niiden
muuttaminen suoriksi demokratioiksi.  Miksi juuri kunnat?  Koska
kunnat, ymmärrettyinä paikallisyhteiskuntana, ovat
demokratisoitavissa.  On mahdollista siirtää kuntien hallinto
avoimille kansankokouksille jotka sijaitsisivat ihmisten
asuinalueilla, jolloin asukkaat voisivat suoraan päättää yhteisistä
asioista.
Nykypäivän kunnat kärsivät kuitenkin monenlaisista yhteiskunnallisista
ongelmista.  Kuntien hallinto on usein byrokraattista ja alisteista
valtion käskyille, tai sitten se pyrkii olemaan ”kilpailukykyinen
yksikkö” markkinatalouden periaatteiden mukaisesti.  Naapurustot ovat
usein atomisoituneet kasvottomiksi lähiöiksi joissa jokainen sulkeutuu
ovensa taakse.  Jopa intiimeimmät ihmissuhteet, joiden ennen
ajateltiin olevan viimeinen turvapaikka nykyisen yhteiskunnan
paineilta, kärsivät markkinatalouden laskelmoivien vaihtosuhteiden,
joissa ihmisten välinen vuorovaikutus supistetaan ”tuotteiden”
vaihdoksi ja kuluttamiseksi, laajentuessa yhä syvemmälle ihmisten
ajatusmaailmaan.
Valta ei voi myöskään olla samanaikaisesti sekä hajautettua että
keskitettyä.  Mikäli kamppailemme vallan hajauttamisen puolesta,
joudumme väistämättä kamppailemaan vallan keskittämistä ja
ammattimaista käyttöä vastaan.  Vuosisatojen saatossa valtio on
kehittynyt nimenomaan keskittämään vallan harvoille.  Se on
yhteiskuntaa ylhäältäpäin ohjaava valtarakenne joka keskittää vallan
ammattilaisille ja käyttää sitä byrokratian ja poliisivoimien kautta.
Valtiota ei voi tämän takia demokratisoida siitä huolimatta että se on
omaksunut edustuksellisen demokratian retoriikan.  Demokratia
tarkoittaakin alkuperäisen määritelmänsä mukaan suoraa, kansalaisten
harjoittamaa yhteisönsä itsehallintoa.  Kansallisvaltioiden synty
menneiden vuosisatojen aikana onkin ollut jatkuvaa kamppailua tämän
paikallisyhteiskunnan alistamiseksi keskusvallalle.
Yhteisöjen elvyttäminen
Nyky-yhteiskunnassa yksi suurimmistä syistä ihmisten passivoitumiseen,
nukkumalähiöihin sekä vetäytymiseen yksityiselämään löytyy ihmisten
voimattomuudesta.  Meillä puuttuu vaikutusvalta omaan elämäämme.  Tätä
korjaamaan kommunalismi tarjoaa selkeän poliittisen käytännön, eli
kuntien vahvistamisen ja demokratisoinnin.  Perustamalla
naapurustokokouksia, vaatimalla niiden virallistamista ja
konkreettisen vallan saantia niille voimme demokratisoida kunnat ja
kärjistää niiden vastakkainasettelua valtion kanssa.  Pyrkimällä
hajauttamaan vallan ja jakamaan sen tasan paikallisen yhteiskunnan
kesken, valtuutamme ne puitteet jotka antavat meille takaisin vallan
omaan yhteiskuntaamme sekä elämäämme.  Luodessamme konkreettisen
vaikutusmahdollisuuden voimme hengittää elämän takaisin naapurustoihin
ja voimme luoda tilaisuuden naapurien kasvottaiselle kohtaamiselle
sekä mielipiteiden koko kirjon kukkimiselle.
Yhteiskuntamuoto jossa elämme vaikuttaa tavattomasti siinä eläviin
ihmisiin.  Yhteiskunta joka perustuu kilpailuun ja sokeaan
tottelemiseen synnyttää erilaisia lapsia kuin yhteiskunta joka
perustuu yhteistyölle ja eri mielipiteiden tasa-arvoiselle
kohtaamiselle.  Tämä ajatus yhteistyölle perustuvasta yhteiskunnasta
ei kuitenkaan ole vain staattinen kuva utuisesta tulevaisuudesta vaan
kuvaus prosessista.  Rakentamalla suoraa demokratiaa nyt voimme
aloittaa yhteisöjemme elvyttämisen.  Ihmisten saadessa kokemusta
itsehallinnosta he saavat myös itseluottamusta.  Heidän tottuessa
suoraan yhteiskunnalliseen vaikutusvaltaan he asteittain kuoriutuvat
pois passiivisuuden ja kyynisyyden henkisestä suojapeitteestä.  Tämä
voi muodostaa perustan rakentavalle aktivismille, jossa voimme luoda
vastavallan ja uuden yhteiskunnan siemenen jo nyt.
Eliniän kestävä projekti
Lähtiessämme muuttamaan koko yhteiskuntaa kapitalismista, valtiosta,
sekä atomisoituneista ja massiivisiksi kasvaneista kaupungeista
ekologiseen yhteiskuntaan jossa ihmisenkokoiset ekologiset yhteisöt
olisivat järjestäytyneet tasavertaiseen liittoon joudumme
valmistautumaan siihen ettemme ikinä välttämättä itse näe tuota
ekologista yhteiskuntaa.  Yhteiskunnan rakenteiden ratkaiseva
muuttaminen on niin suuri projekti että se ei välttämättä toteudu
yhden ihmisen elinaikana.  Tämän takia tarvitsemme selkeän ymmärryksen
päämäärästämme ja riittävän määrän kärsivällisyyttä voidaksemme
työskennellä ilman välittömiä tuloksia.  Menneiden aikojen radikaalit
ovatkin työskennelleet Ranskassa, Venäjällä ja Espanjassa
vuosikymmeniä, organisoiden ja levittäen ajatuksia ennenkuin
yhteiskunnallinen ilmapiiri on, yksittäistä liikettä laajemmista
syistä, radikalisoitunut ja ollut valmis hylkäämään vanhan
yhteiskuntajärjestyksen.
Vaihtoehtomme alkavat kuitenkin olla vähissä, kapitalismin
laajentuessa vaihto- ja tavarasuhteet leviävät ihmiselämän alueille
joissa niitä ei ennen ole ollut, militarisoituminen ja totalitaariset
suuntaukset kasvavat länsimaissa sekä ekologinen tuho kiihtyy päivä
päivältä.  Mikäli emme ala rakentamaan näitä suuntauksia vastustavaa
vastavaltaa saatamme päätyä totalitaarisen valtion armoille tai
maailmaan joka on tyystin menettänyt ekologisen monimuotoisuutensa ja
samalla kykynsä ylläpitää kehittyneitä elämänmuotoja.
Tulemme tarvitsemaan myös teoreettista keskustelua ja tuoreita
ajatuksia välttääksemme sen pysähtyneisyyden ja keskinkertaisuuteen
jonka dogmaattisuus tai pelkkä nostalgia saavat aikaan.  Pyrkiessämme
yhteiskunnalliseen muutokseen yksi tärkeimpiä tehtäviämme onkin
opettaa ja levittää ajatuksia ja voidaksemme todella tehdä tätä meidän
täytyy radikaaleina ja liikkeenä olla kärsivällisiä ja valmiita
jatkuvasti keskustelemaan sekä selkeyttämään ajatuksiamme.
Jussi Haverinen
Suomeksi julkaistuja kommunalistisia tekstejä:
Kommunalismi poliittisena vaihtoehtona, Janet Biehl
Radikaalia politiikkaa kehittyneen kapitalismin aikakaudella, Murray
Bookchin
Demokraattinen Näkökulma #1 sekä Työryhmän kommunalismin edistämiseksi
Suomessa WWW-sivut osoitteessa: http://www.communalism.org

Päämääränä suora demokratia – eli mitä on kommunalismi?

Jussi Haverinen, kirjoitus julkaistu Muutoksen keväässä.

Viime aikoina on useasti toivottu globalisaatiokriittisen liikkeen
siirtyvän epäkohtien kritisoinnista varsinaisen vaihtoehdon
rakentamiseen.  Maailman epäkohtien kuvailuun onkin jo omistettu
varsinainen vuori paperia kirjoina ja lehtinä.  Tästä huolimatta
useimmat ymmärtävät että jokaista yksittäistä ratkaistua ongelmaa
seuraa kaksi uutta ja että vain radikaali yhteiskuntarakenteen muutos
voi johtaa meidät pois tuotannosta tuotannon vuoksi tai
voimattomuudesta vaikuttaa omaan elämäämme.  Niiden
rajoittuneisuudesta huolimatta yksittäiset kampanjat ovat
välttämättömiä, eikä aikomukseni olekaan kritisoida niitä vaan
pohjustaa teoreettisen keskustelun ja vakavan poliittisen vaihtoehdon
etsimisen välttämättömyyttä.  Voidaksemme todella muuttaa maailmaa
meidän täytyy tietää minkälaiseksi muuttaisimme sen ja miten aiomme
tehdä sen.
Kommunalismi on radikalismin suuntaus joka rakentuu kokemuksille
monista menneiden vuosisatojen kamppailuista keskitetyn vallan ja
paikallisyhteiskunnan välillä, aina antiikin Kreikasta Ranskan
vallankumoukseen sekä kokemuksiin radikaalissa työväenliikkeesessä
sekä ekologisessa liikkeessä.  Kommuunien kommuuni, käsite josta sana
kommunalismi on peräisin, olikin suuri radikaali-ihanne 1800-luvulla,
ajatus maailmasta joka perustuisi vapaiden kaupunkien tasavertaiseen
liittoon, kansallisvaltioiden ja keskushallinnon sijaan.  Aikojen
saatossa ajatus paikallisyhteiskunnasta radikaalina polttopisteenä on
kuitenkin valitettavasti jäänyt ammattiliittoradikalismin
taloudellisten kamppailujen sekä Marxilaisen työläisvaltion
perustamisen varjoon.
Murray Bookchin antoi kommunalismille ensimmäisenä viime
vuosikymmeninä selkeän teoreettisen muodon.  Hänen muotoiltua sen
täydelliseen muotoonsa 1970- ja 80-luvun vaihteessa se vaikutti
varsinkin radikaalissa vihreässä liikkeessä.  Kuitenkaan selkeästi
kommunalistista järjestöä ei ole muodostettu ennen vuotta 1998 jolloin
Norjassa perustettiin Demokratisk Alternativ.

Kunnat radikalismin lähtökohtana

Kommunalismin lähtökohtana on kuntien vahvistaminen ja niiden
muuttaminen suoriksi demokratioiksi.  Miksi juuri kunnat?  Koska
kunnat, ymmärrettyinä paikallisyhteiskuntana, ovat
demokratisoitavissa.  On mahdollista siirtää kuntien hallinto
avoimille kansankokouksille jotka sijaitsisivat ihmisten
asuinalueilla, jolloin asukkaat voisivat suoraan päättää yhteisistä
asioista.
Nykypäivän kunnat kärsivät kuitenkin monenlaisista yhteiskunnallisista
ongelmista.  Kuntien hallinto on usein byrokraattista ja alisteista
valtion käskyille, tai sitten se pyrkii olemaan ”kilpailukykyinen
yksikkö” markkinatalouden periaatteiden mukaisesti.  Naapurustot ovat
usein atomisoituneet kasvottomiksi lähiöiksi joissa jokainen sulkeutuu
ovensa taakse.  Jopa intiimeimmät ihmissuhteet, joiden ennen
ajateltiin olevan viimeinen turvapaikka nykyisen yhteiskunnan
paineilta, kärsivät markkinatalouden laskelmoivien vaihtosuhteiden,
joissa ihmisten välinen vuorovaikutus supistetaan ”tuotteiden”
vaihdoksi ja kuluttamiseksi, laajentuessa yhä syvemmälle ihmisten
ajatusmaailmaan.
Valta ei voi myöskään olla samanaikaisesti sekä hajautettua että
keskitettyä.  Mikäli kamppailemme vallan hajauttamisen puolesta,
joudumme väistämättä kamppailemaan vallan keskittämistä ja
ammattimaista käyttöä vastaan.  Vuosisatojen saatossa valtio on
kehittynyt nimenomaan keskittämään vallan harvoille.  Se on
yhteiskuntaa ylhäältäpäin ohjaava valtarakenne joka keskittää vallan
ammattilaisille ja käyttää sitä byrokratian ja poliisivoimien kautta.
Valtiota ei voi tämän takia demokratisoida siitä huolimatta että se on
omaksunut edustuksellisen demokratian retoriikan.  Demokratia
tarkoittaakin alkuperäisen määritelmänsä mukaan suoraa, kansalaisten
harjoittamaa yhteisönsä itsehallintoa.  Kansallisvaltioiden synty
menneiden vuosisatojen aikana onkin ollut jatkuvaa kamppailua tämän
paikallisyhteiskunnan alistamiseksi keskusvallalle.

Yhteisöjen elvyttäminen

Nyky-yhteiskunnassa yksi suurimmistä syistä ihmisten passivoitumiseen,
nukkumalähiöihin sekä vetäytymiseen yksityiselämään löytyy ihmisten
voimattomuudesta.  Meillä puuttuu vaikutusvalta omaan elämäämme.  Tätä
korjaamaan kommunalismi tarjoaa selkeän poliittisen käytännön, eli
kuntien vahvistamisen ja demokratisoinnin.  Perustamalla
naapurustokokouksia, vaatimalla niiden virallistamista ja
konkreettisen vallan saantia niille voimme demokratisoida kunnat ja
kärjistää niiden vastakkainasettelua valtion kanssa.  Pyrkimällä
hajauttamaan vallan ja jakamaan sen tasan paikallisen yhteiskunnan
kesken, valtuutamme ne puitteet jotka antavat meille takaisin vallan
omaan yhteiskuntaamme sekä elämäämme.  Luodessamme konkreettisen
vaikutusmahdollisuuden voimme hengittää elämän takaisin naapurustoihin
ja voimme luoda tilaisuuden naapurien kasvottaiselle kohtaamiselle
sekä mielipiteiden koko kirjon kukkimiselle.
Yhteiskuntamuoto jossa elämme vaikuttaa tavattomasti siinä eläviin
ihmisiin.  Yhteiskunta joka perustuu kilpailuun ja sokeaan
tottelemiseen synnyttää erilaisia lapsia kuin yhteiskunta joka
perustuu yhteistyölle ja eri mielipiteiden tasa-arvoiselle
kohtaamiselle.  Tämä ajatus yhteistyölle perustuvasta yhteiskunnasta
ei kuitenkaan ole vain staattinen kuva utuisesta tulevaisuudesta vaan
kuvaus prosessista.  Rakentamalla suoraa demokratiaa nyt voimme
aloittaa yhteisöjemme elvyttämisen.  Ihmisten saadessa kokemusta
itsehallinnosta he saavat myös itseluottamusta.  Heidän tottuessa
suoraan yhteiskunnalliseen vaikutusvaltaan he asteittain kuoriutuvat
pois passiivisuuden ja kyynisyyden henkisestä suojapeitteestä.  Tämä
voi muodostaa perustan rakentavalle aktivismille, jossa voimme luoda
vastavallan ja uuden yhteiskunnan siemenen jo nyt.

Eliniän kestävä projekti

Lähtiessämme muuttamaan koko yhteiskuntaa kapitalismista, valtiosta,
sekä atomisoituneista ja massiivisiksi kasvaneista kaupungeista
ekologiseen yhteiskuntaan jossa ihmisenkokoiset ekologiset yhteisöt
olisivat järjestäytyneet tasavertaiseen liittoon joudumme
valmistautumaan siihen ettemme ikinä välttämättä itse näe tuota
ekologista yhteiskuntaa.  Yhteiskunnan rakenteiden ratkaiseva
muuttaminen on niin suuri projekti että se ei välttämättä toteudu
yhden ihmisen elinaikana.  Tämän takia tarvitsemme selkeän ymmärryksen
päämäärästämme ja riittävän määrän kärsivällisyyttä voidaksemme
työskennellä ilman välittömiä tuloksia.  Menneiden aikojen radikaalit
ovatkin työskennelleet Ranskassa, Venäjällä ja Espanjassa
vuosikymmeniä, organisoiden ja levittäen ajatuksia ennenkuin
yhteiskunnallinen ilmapiiri on, yksittäistä liikettä laajemmista
syistä, radikalisoitunut ja ollut valmis hylkäämään vanhan
yhteiskuntajärjestyksen.
Vaihtoehtomme alkavat kuitenkin olla vähissä, kapitalismin
laajentuessa vaihto- ja tavarasuhteet leviävät ihmiselämän alueille
joissa niitä ei ennen ole ollut, militarisoituminen ja totalitaariset
suuntaukset kasvavat länsimaissa sekä ekologinen tuho kiihtyy päivä
päivältä.  Mikäli emme ala rakentamaan näitä suuntauksia vastustavaa
vastavaltaa saatamme päätyä totalitaarisen valtion armoille tai
maailmaan joka on tyystin menettänyt ekologisen monimuotoisuutensa ja
samalla kykynsä ylläpitää kehittyneitä elämänmuotoja.
Tulemme tarvitsemaan myös teoreettista keskustelua ja tuoreita
ajatuksia välttääksemme sen pysähtyneisyyden ja keskinkertaisuuteen
jonka dogmaattisuus tai pelkkä nostalgia saavat aikaan.  Pyrkiessämme
yhteiskunnalliseen muutokseen yksi tärkeimpiä tehtäviämme onkin
opettaa ja levittää ajatuksia ja voidaksemme todella tehdä tätä meidän
täytyy radikaaleina ja liikkeenä olla kärsivällisiä ja valmiita
jatkuvasti keskustelemaan sekä selkeyttämään ajatuksiamme.

Yksi kommentti artikkeliin ”Päämääränä suora demokratia – eli mitä on kommunalismi?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s