Johdanto opintopiiriin

Mikä on opintopiirin tarkoitus?

Tämän opintopiirin tarkoituksena on syventää ymmärrystä haasteista, joita yhteiskunta kohtaa nykypäivänä. Haluamme ennen kaikkea valaista ympäristö- ja energiakysymyksiä sekä sitä, kuinka ne liittyvät yhteen talouden, hyvinvoinnin sekä demokratian muotojen ja sisällön kanssa. Jokainen meistä tuo oman panoksensa opintopiiriin kokemustensa ja näkemystensä kautta. Me tutkimme ja keskustelemme yhdessä erilaisista tavoista työskennellä demokraattisen muutoksen puolesta.

Mielestämme tämän päivän yhteiskunnan eräs perustava ongelma on se, että tosiasiallisesti toisiinsa liittyviä kysymyksiä käsitellään usein ikään kuin ne olisivat erillisiä ongelmia. Taloudelliset ongelmat, työttömyys, ilmasto- ja energiakysymykset, liikennekysymykset ja asuntoasiat hoidetaan toisistaan erillisinä. Kokonaisuus ei ole kenenkään vastuulla.

Sen vuoksi keskustelemme tässä opintopiirissä siitä, kuinka voimme kehittää demokraattisemman ja integroidumman yhteiskunnan hallinnon. Tutkimme, kuinka erilaiset yhteiskunnalliset ongelmat liittyvät yhteen ja yritämme etsiä ekologisia ja ongelmien yhteenkietoutumisen huomioivia ratkaisuja.

Toinen perusongelma on se, että ihmisillä yleensä on hyvin rajoittunut vaikutusvalta ja vastuu yhteiskunnallisista kysymyksistä. Heidän mahdollisuutensa vaikuttaa perustaviin taloudellisiin ja poliittisiin päätöksiin ovat käytännössä erittäin vähäiset. Tätä puolustetaan usein uusliberalistisella ajatuksella, jonka mukaan ”markkinoiden” paras tuottaa parasta kaikille, mutta yhtä usein ajatuksella ”vahvasta yhteiskunnasta”, jonka vahvan valtion muodossa tulee johtaa ihmisten elämää.

Ehkä ei olekaan niin yllättävää, että me kansalaisina emme pysty tarttumaan vakavasti kysymyksiin kuten ilmasto-ongelma, talouskriisi ja pakolaiskriisi, kun valta yhteiskunnassamme on niin keskittynyt

Sen vuoksi keskustelemme siitä, kuinka roolimme yhteiskunnassa muotoillaan parhaiten voidaksemme elää hyvää ja viisasta elämää. Mitä merkitsee olla kansalainen, työläinen, tuottaja ja kuluttaja tänä päivänä, ja mitä sen tulisi merkitä?

Opintopiirin ohjelma

Opintopiirin ohjelma on suunniteltu yhteistyössä ruotsalaisen ”Demokratisk Omställning”-ryhmän kanssa. Joillekin paikkakunnille järjestetään omia opintoryhmiä, jotka kokoontuvat viikoittain tai joka toinen viikko.

Voit osallistua opintoihin myös etäyhteyden kautta muun muassa online-keskusteluissa. Verkkosivullamme tulee olemaan tuoreita artikkeleja luettavaksi ja videoita katseltavaksi. Lisäksi saatavilla on materiaalin kommentointiin liittyviä keskustelukysymyksiä.

Suurin osa opintomateriaalista on englanninkielistä. Osa materiaalista on tarjolla myös suomeksi. Mukana on myös ruotsinkielisiä tekstejä, jotka pyrimme parhaamme mukaan kääntämään suomeksi. Kun ilmoittaudut opintopiiriin, tarjoamme sinulle kontaktin muihin lähellä asuviin osanottajiin. Samassa yhteydessä kutsumme sinut Google plus -foorumille, jossa käymme teemoihin liittyvät yhteiskeskustelut.

Opinto-ohjelma

Kuvaus teemoista:

v. 41 Johdanto

Aluksi tutustumme toisiimme ja opinto-ohjelmaan. Sen jälkeen alamme suunnitella opintoja tarkemmin sekä pohdimme toiveita ja kysymyksiä, joihin haluamme saada vastauksen. Toiveet ja kysymykset jaetaan myös Goole plus-sivulla.

 

Teema 1: Suuri muutos

v. 42 Ekologia ja demokratia. Yhteiskuntaekologian perusteet

Tutustumme yhteiskuntaekologian ajatuksiin jotka läpäisevät koko opintopiirin. Tarkastelemme niitä nykypäivän globaaleja kehitystrendejä, joita pidetään oikeutetusti ekologisesti kestämättöminä. Näitä ovat ympäristöä tuhoavat prosessit, jotka muodostavat riskin planeettamme elinmahdollisuuksille ekosysteemin heikentyessä ja tuhoutuessa. Tietoisuus kehityksen kulusta ja mahdollisuudesta rakentaa tervettä ekosysteemiä tukeva yhteiskunta kasvaa. Koska tuhoava kehitys jatkuu, on kysyttävä, mitkä voimat yhteiskunnassa tekevät vastarintaa, ja mikä estää meitä rakentamasta ekologista yhteiskuntaa. Tutkimme ja keskustelemme, mikä vaikutus asiantilaan on eri yhteiskunnallisilla instituutioilla, epätasa-arvolla sekä arvoilla ja arvostuksilla. Pohdimme etenkin syvemmän demokratian merkitystä ekologisen yhteiskunnan rakentamiseksi.

v. 43 Tulevaisuusskenaariot – Minkä tien valitsemme?

Onnistummeko estämään maapallon elinolosuhteiden jatkuvan tuhoamisen vai leimaako tulevia vuosikymmeniä elinolosuhteiden voimakas heikentyminen? YK:n ympäristöjärjestön UNDP ja Global Scenario Group:n mukaan kehitys riippuu siitä, millaisen yhteiskunnan onnistumme luomaan. Perusteellinen yhteiskunnallinen muutos on mahdollinen, mutta se ei tapahdu itsestään. On mahdollista, että vallitsevat taloudelliset ja poliittiset intressit pitävät kiinni tuhoavasta kehityssuunnasta. Tässä osiossa käsittelemme kokonaisvaltaisesti yhteiskunnallista muutosta ja yhteiskuntamalleja. Mitä mahdollisia skenaarioita meillä on? Mitkä seikat puhuvat niiden puolesta ja niitä vastaan? Millaisen yhteiskunnallisen kehityksen haluamme, ja mitä meidän tulee tehdä toivotun kehityksen toteutumiseksi?

 

Teema 2: Uusi talous

v. 44 Ristiriidat, kriisit ja uuden talouden hahmottaminen

Teknologian ja talouden kehitys sisältää ristiriitaisuuksia ja vastakkaisia trendejä. Samaan aikaan kun tuotannossa on vahvoja pyrkimyksiä kohti suurempaa energiatehokkuutta, johtaa kulutuksen kasvu kuitenkin resurssin lisääntyvään tuhlaukseen. Teollisuuden automaatio lisääntyy. Tietokoneet ovat alkaneet viedä työpaikkoja nyt myös palvelualoilta. Uuden teknologian uskotaan mahdollistavan vapautumisen, muun muassa sen tuoman yltäkylläisyyden kautta, tehokkaan tuotannon, resurssien jaetun ja koordinoidun käytön sekä siirtymisen ekologisesti kestäviin energialähteisiin. Toisaalta sama teknologinen kehitys luo perustaa sosiaaliselle syrjäyttämiselle, polarisaatiolle, taloudellisille kriiseille ja uusille yhteiskunnallisille hierarkioille. Mitä vaaditaan, jotta tekniikka voisi olla vapauttavaa? Kuinka tekniikan käyttö voi edistää ekologista, solidaarista ja vapauttavaa taloutta?

v. 45 Osuuskunnat, yhteisvarannot ja paikallishallinto

Tutkimme osuuskuntia, yhteisvarantoja (commons) ja yhteiskunnan resurssien paikallista ja kunnallista hallintaa. Voivatko ne olla moraalitalouden päätekijät? Tutustumme siihen, kuinka yhteistoiminnallisempaa yhteiskuntaa ajavat liikkeet toimivat: Millä aloilla osuuskuntia on, miten osuuskunnat voivat tukea toisiaan esimerkiksi resurssien ja tiedon jakamisessa, kuinka ne voivat hyödyntää yhteisvarantoja ja kuinka osuuskunnat voivat auttaa meitä löytämään ongelmien yhteenkietoutumisen huomioivia ratkaisuja. Kysymme myös, kuinka ne voivat vahvistaa ihmisiä kansalaisen, tuottajan ja kuluttajan rooleissa.

 

Teema 3: Poliittinen muutos

v. 46 Ekologiset ja demokraattiset kunnat

Tutkimme syvemmin, kuinka uuden teknologian, uusien organisaatiomuotojen, kuten osuuskunnat ja yhteisvarannot, kombinaatiota voidaan käyttää rakennettaessa ekologisia ja demokraattia kuntia. Tarkastelemme aloitteita, joita on tehty arkielämän, työn ja hyvinvoinnin sekä kaupungin ja maaseudun läheisemmän suhteen organisaatiomuodoiksi. Kuinka työelämää voidaan muuttaa kaikki inklusiivisemmaksi? Kuinka maanviljelystä ja teollisuutta voidaan muuttaa hyödyttämään sekä ekosysteemiä että ihmisten elämänlaatua? Millainen asema asuin-, kaupunginosa- ja kyläosuuskunnalla voi olla ekologisten näkökohtien huomioonottamiseen, yhteiskunnalliseen vapautumiseen ja globaaliin solidaarisuuteen pyrkivän uuden talouden hallinnossa?

v. 47 Yhteiskunnallinen mobilisaatio ja osallisuutta lisäävät prosessit

Keskustelemme laajemmin siitä, kuinka voimme yhteiskunnallisen mobilisaation ja suoran toiminnan avulla edetä kohti ekologisia ja demokraattisia kuntia, joiden oleellinen osa on osallistuvaan demokratiaan perustuva päätöksenteko. Yhteiskunnan demokraattisen muutoksen mahdollisuuksien ymmärtäminen vaatii kansalaisilta paljon syvällisemmän tiedon oppimista ja kokonaisvaltaisempaa osallistumista kuin mitä nykypäivän ”edustuksellisen demokratian” raamit edellyttävät. Keskustelemme siitä, kuinka sosiaalinen organisoituminen talouden ja arkielämän aloilla sekä paikallisvaalit ja kunnallispolitiikka voivat luoda perustaa demokraattisen muutoksen edistämiselle.

 

Teema 4: Eräitä ajankohtaisia esimerkkejä

v. 48 Demokraattinen konfederalismi Kurdistanissa

Perehdymme kehitykseen kurdialueilla Syyriassa ja Turkissa, joissa osallistuvan demokratia on tullut tärkeäksi osaksi arkielämää sadoille tuhansille kurdeille huolimatta vaikeasta elämäntilanteesta sodan keskellä.

v. 49 Paikalliset kansanliikkeet Espanjassa ja Englannissa

Espanjan Indignados -liike on mukana kunnallispolitiikassa ja elvyttää kommunalistista politiikkaa, jonka juuret ovat peräisin Francon vastarintaliikkeen ajalta. Englannissa eräät ryhmät ovat tuoneet merkittäviä muutoksia kunnallispolitiikkaan. Tutkimme näitä aloitteita, niiden historiaa, vaatimuksia ja käytännön politiikkaa.

 

v. 50 Yhteenveto ja opintojen päättäminen

Lopuksi teemme yhteenvedon ja käymme keskustelun siitä, miten voimme käyttää opintopiirissä saamiamme tietoja, ideoita, esimerkkejä ja haasteita. Keskustelemme aktivismin mahdollisuuksista, uudesta paikallispolitiikasta sekä alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä radikaalin yhteiskunnallisen muutoksen puolesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s