Ekologia & demokratia: Yhteiskuntaekologian perusteet

Viikon 42 alaotsikko on ”Ekologia & demokratia: Yhteiskuntaekologian perusteet”.

Tämän viikon tavoitteena on avata näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin:

  • Miltä oikeastaan näyttää tämän päivän ekologinen kriisi.
  • Mitä tarkoitetaan yhteiskuntaekologialla? Miten sosiaaliset ja ekologiset ongelmat sekä demokraattiset ja ekologiset haasteet kytkeytyvät toisiinsa?

Useilla tahoilla koetetaan kuvailla ekologinen kriisi etupäässä luonnontieteellisin käsittein. Tutkijat ovat mm. esitelleet käsitteen ”Planeetan rajat” (englanniksi ”Planetary boundaries”) kuvaillakseen maapallon tasapainotilaa ohjaavia ympäristöprosesseja. Koska ihmisestä on 1900-luvun toisella puoliskolla tullut kaikkein voimakkain biogeosfäärin muutosvoima, samat tutkijat ovat alkaneet puhua, että me elämme uutta geologista aikakautta, josta käytetään nimeä antroprocen.

Tällä näkökulmalla voimistuvasta kriisistä on aivan selkeästi etuja. Näkökulma painottaa muun muassa sitä, että maanviljely ja sivilisaatiot ovat syntyneet ilmastollisesti epätavallisen suotuisissa olosuhteissa. Aikamme nopeasti etenevä taloudellinen kehitys – nk. ”suuri kiihdytys” – uhkaa häiritä näitä olosuhteita.

Katso lyhyt video International Geosphere-Biospehe Programme, jolla selitetään käsitteet ”antropocen” ja ”suuri kiihdytys”:

Katso myös Johan Rockströmin TED-talk esitys, josta saa kokonaisvaltaisemman kuvan ja joka myös esittelee käsitteen ”Planetary boundaries”:

Tällaisten luonnontieteellisten kuvailujen ongelmana on, että niistä puuttuu usein sosiaalinen ulottuvuus. Esimerkiksi ”ihmiskunnasta” puhutaan, kuin olisi kyseessä henkilö – ikään kuin me kaikki jättäisimme maapallolla itsestämme yhtä suuren jäljen ja että meillä kaikilla olisi samat edellytykset vaikuttaa yhteiskuntakehitykseen. Kun keskustelua hallitsevat tällaiset ongelmanasettelut, on riski, että keskusteltavat ratkaisut keskittyvät enemmän tekniikkaan, prosentteihin ja ”policyyn” kuin demokratiaan, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja osallisuuteen yhteiskuntamuutoksessa.

Kuvaa täytyy tämän vuoksi täydentää sosiaalisilla analyyseillä, jotka paljastavat ne yhteiskunnan sisäiset ongelmat, jotka estävät ihmisiä yhdessä valitsemasta kestävää kehitystä. Ongelmana ei ole ainoastaan yhteiskunnan vaikutus ympäristöön, vaan yhtä paljon on kyse eri yhteiskuntaryhmien suhteista. On kyse instituutioista ja ideologiasta.

Esimerkiksi meitä, jotka pitävät tärkeänä edellä mainittua ongelman kuvausta kiihtyvästä ympäristötuhosta, on monta. Koetamme eri tavoin löytää tarkoituksenmukaisia toimintavaihtoehtoja. Jotkut meistä ostavat ekologisesti tuotettua ruokaa, käyttävät kestäviä liikkumismuotoja, kuten polkupyöräilyä, bussia, raitiovaunua, junaa ym., kierrättävät tavaroita jne. Mutta samanaikaisesti huomaamme, että on olemassa voimia, joihin ”hyvät esimerkit” eivät vaikuta.

Ongelmat, joita me aktiivisesti asioita seuraavat kohtaamme, eivät ole  teknisiä. Sen sijaan on kyse siitä, että tietynlainen taloudellinen logiikka lukitsee kehityksen tietynlaiseksi. Huomaamme myös, että politiikka, sellaisena kuin se tänään näyttäytyy, tuskin kykenee muuttamaan tai edes kyseenalaistamaan vallan perusrakenteita. Suuret väestöryhmät eivät ota aktiivisesti osaa yhteiskunnan päätäntäprosesseihin. Ei ole ihme, että he turhautuvat niistä poliittisista ja taloudellisista prosesseista, jotka määrittelevät sen, kuinka huolehdimme luonnonvaroista ja yhteiskunnan kehittämisestä. Lyhyesti sanottuna yhteiskunnassa on tiettyjä eturyhmiä, joille on edullista, että suuria ihmisryhmiä pidetään päätäntäprosessien ulkopuolella.

Yhteiskuntaekologian tai yleisemmin poliittisen ekologian alueella nämä asiat ymmärretään syvällisesti. Yhteiskuntaekologit tai poliittiset ekologit koettavat tutkia ”suureen kiihdytykseen” johtanutta sosiaalista todellisuutta ja niitä voimia, jotka tänään vievät sitä eteenpäin. Heitä kiinnostavat myös paikalliset, alueelliset ja globaalit haasteet, jotka muodostavat ekologiset haasteet tämän päivän yhteiskunnassa.

Yhteiskuntaekologisella näkemyksellä me siirrymme pois abstraktista näkemyksestä ihmisen suhteesta luontoon. Me katsomme sen sijaan yksittäisiä yhteiskuntia ja niitä ohjaavia prosesseja. Yhteiskuntaekologeina me havaitsemme kapitalismiksi kutsutun dynaamisen talousjärjestelmän tärkeimmäksi ympäristön tuhon ja ilmastonmuutoksen tekijäksi. Me huomaamme myös, että on olemassa muita hierarkisia sosiaalisia järjestelmiä tai järjestyksiä, jotka voimistavat ympäristötuhoa. On kyse miesten ja naisten epätasa-arvosta, yhteiskunnan keskittämisestä ja byrokratisoinnista, kaupungistumisesta, sellaiselta kuin se näyttää tänään, eikä vähiten rasistisista rakenteista, jotka ylläpitävät epätasa-arvoisia kansainvälisiä suhteita, yksilöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää, ihmisten toisistaan erottamista kaupungeissamme ym.

Tutkijäryhmä ENTITLE, the European Network of Politicat Ecology esittelee videolla näkemyksensä poliittisesta ekologiasta:

 

Jos poliittinen ekologia on yleisempi käsite, tarkoittaa käsite yhteiskuntaekologia usein poliittisen ekologian poliittisesti spesifimpää suuntausta. Yhteiskuntaekologia ei ainoastaan kriittisesti analysoi sitä, kuinka valtasuhteet muovaavat ekologisia haasteita, vaan siinä koetetaan myös määritellä uusi demokraattinen malli, joka meidän täytyy kehittää ekologisen kriisin ratkaisemiseksi.

Jo vuonna 1964 kuvasi pohjoisamerikkalainen ryhmä, joka kutsui itseään nimellä Ecology Action East, kaikenkattavan sosiaaliekologisen analyysin ja demokratiapolitiikan sisällön, joka vielä tänäänkin inspiroi meitä.

Lue Ecology Action East -ryhmän manifesti ”The Power to Create, the Power to Destroy” vuodelta 1964 (10 sivua) →

Lyhyt yhteenveto ekologisten kysymysten ja demokraattisten haasteiden kytkeytymisestä toisiinsa, yhteiskuntaekologisen näkemyksen mukaan: ”9 arguments for democracy” (3 sivua) → Lue mielelään sekin!

Keskusteltavia ja kirjoitettavia kysymyksiä Google plus:ssa viikolla 42.

  • MIllä tavoin havaitset ekologisen kriisin? Mitä pidetään suurina ongelmina asuinalueellasi?
  • Kuinka mielestäsi ihmisillä on tapana puhua ympäristöongelmista ja ekologisesta kriisistä? Mitä tai keitä he pitävät vastuullisina?
  • Mitä ajattelet Ecology Action East – ryhmän vuonna1964 esittämistä näkemyksistä? Ajankohtaista vai vanhentunutta?
  • Mikä on mielestäsi vaihtoehto ekologisten haasteiden demokraattiseksi ratkaisuksi? Mikä on sen puolesta, mikä vastaan?

Käy Google plus:ssa jakamassa ajatuksiasi/ajatuksianne joistakin edellä mainituista kysymyksistä toisten kanssa.

 

Huom! Google plus opintopiiriin osallistuminen edellyttää ilmoittautumista ja google-tilin/gmail-sähköpostiosoitteen rekisteröintiä. Ilmoittaudu täällä ja hanki itsellesi google-tili täällä. Lähetä sähköpostiosoitteesi, jos et ole ilmoittautunut opintopiiriin sähköpostiosoitteellasi opintopiirin vetäjille. Saat vetäjiltä sähköpostia, kun olet ilmoittautunut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s