Tulevaisuudenskenaarioita – Minkä tien valitsemme?

Viikolla 43 aiheenamme on ”Tulevaisuudenskenaariot – Minkä tien valitsemme?”.

Etkö ehtinyt lukea ja katsoa kaikkea viime viikolla? Ei hätää! Lue blogikirjoitus ja mieti jotakin tai joitakin viikon 42 pohdinta- ja keskustelukysymyksiä tällä viikolla! Jaa mielellään joku ajatus tai havainto Google plussassa. HUOM! Jos teillä on paikallinen opintopiiri, olisi kiva jos voisitte viitata ryhmänne keskusteluihin ja johtopäätöksiin Google plus-ryhmässä.

Ensimmäisellä viikolla tarkastelimme demokratian ja ekologian yhteyttä toisiinsa. Otimme puheeksi käsitteet yhteiskuntaekologia ja poliittinen ekologia. Pääsimme myös käsiksi kysymyksiin, miltä sosiaaliset ja ekologiset ongelmat ja haasteet näyttävät siellä, missä asumme? Tällä viikolla suuntaamme katseemme eteenpäin, jotta saisimme perspektiiviä niihin valintoihin, joita erilaiset paikallisyhteiskunnat ja -seudut tulevat kohtaamaan.

Tulevaisuusskenaarioista

Tällä viikolla tutkimme siis erilaisia tulevaisuudenskenaarioita. Pääasiallinen syy erityyppisten skenaarioiden pohtimiselle on, että niiden pohtimatta jättämisen kautta saatamme helposti juuttua enemmän tai vähemmän stereotyyppisiin visioihin ajatellessamme tulevaisuutta. Voimme esimerkiksi helposti kuvitella, että kaikki tulee jatkumaan ennallaan tai, että kaikki tulee menemään oikein kunnolla pieleen. Vaihtoehtoisesti saatamme myös tuudittautua ajatukseen, että kehittyvä tekniikka ratkaisee kaikki ongelmat puolestamme.

Stockholm Environment Institute:iin yhteydessä toimiva Global Scenario Group-työryhmä on jo pitkään työskennellyt tulevaisuustutkimuksen parissa, tehden tutkimuksia mm. YK:n ympäristöelimelle UNEP:ille. Global Scenario Groupin työstä on syntynyt mielenkiintoinen aloite nimeltäänGreat Transition Initiative“ (GTI), jonka ajattelimme ottaa avuksemme tässä luvussa. Heidän työnsä pyrkii paitsi yhteiskunnan nykyisten trendien tutkimiseen, myös analysoimaan niitä ehtoja, joiden tulisi täyttyä mielekkään yhteiskuntamuutoksen aikaansaamiseksi.

Katso seuraava esitys GTI:n tavasta katsoa tulevaisuutta ja kuvata niitä voimia, jotka muokkaa sitä:

Katso myös tämä videota (jossa on pienempi tempo kuin edellisessä), jossa Paul Raskin kertoo vähän tarkemmin ryhmän pohdiskeluista:

Tästä voi lukea enemmän niistä skenaarioista, joita Great Transition Initiative esittää. (Huom! Klikkaa kuvia lukeaksesi enemmän kustakin skenaariosta) ->

Mikä muokkaa tulevaisuutta?

Ennen kuin jatkamme kaupunkien tulevaisuutta käsittelevän kysymyksen äärelle, voisi olla sopiva hetki ajatella niitä voimia, jotka muovaavat tulevaisuutta, jonka tulemme kohtaamaan.

Alla oleva kuva tiivistää Great Transition Initiative:n näkemystä tästä. He jakavat voimat suoriin voimiin (englanniksi ”proximate drivers”) ja perimmäisiin voimiin (englanniksi ”ultimate drivers”).
drivkrafter

Yhteiskuntamuutoksen voidaan katsoa tapahtuvan muutosten kautta, jotka kohdistuvat joko suoriin tai perimmäisiin voimiin. Suuri osa tämän päivän politiikasta rajoittuu työskentelemään ainoastaan suorien voimien kautta. Jotta saisimme aikaiseksi suuren muutoksen yhteiskunnassa, vaaditaan syvällisiä muutoksia suorien voimien lisäksi myös perimmäisiin voimiin, jotka vaikuttavat yhteiskuntamme taustalla. Meidän on muutettava arvopohjaa, kulttuuria, näkökulmia ja erityisesti valtarakenteita kestävämpään suuntaan. Luonnollinen kysymys tähän on: miten tällainen muutos olisi toteutettavissa?

Kaupunkien tulevaisuus

Keskustelu yhteiskunnan tulevaisuudesta on helpompaa, jos lähestymme kysymystä paikallisesta perspektiivistä käsin: Miltä meitä kohtaavat ongelmat näyttävät paikalliselta tasolta tarkasteltuna kaupungeissa ja kunnissa? Tämä on kysymys, jonka heitimme ilmaan jo viime viikolla. Kysyimme:

  • Millä tavalla sinä huomaat ekologisen kriisin? Mitkä ongelmat mielletään suurimmiksi siellä, missä sinä asut?
  • Miten koet ihmisten tyylin puhua ympäristöongelmista ja ekologisesta kriisistä? Mitä tai keitä he yleensä pitävät vastuullisina niistä?

Jos sinulla/teillä ei ollut aikaa jutella näiden kysymysten ympärillä viime viikolla, saatte siihen toisen mahdollisuuden tällä viikolla.

Pohjana keskustelulle käytämme tekstiä ”Four Scenarios for the Future of Cities: Collapse, Ruralized, Divided, or Resilient City”. Tekstin ymmärtämiseksi voi olla hyvä tietää, että se on lainattu kirjasta ”Resilient Cities: Responding to Peak Oil and Climate Change” (Peter Newman, Timothy Beatley ja Heather M. Boyer; Island Press; julkaistu tammikuussa 2009).

Kuten kirjan otsikosta käy ilmi, se käsittelee tapoja, joilla kaupungit voivat lähestyä ja käsitellä ilmaston ja ympäristön tilasta johtuvia haasteita ja ilmiötä. Öljyhuippu (eng. peak oil) on se ajankohta, jolloin saavutettiin/saavutetaan globaalisti öljyn historiallinen huipputuotanto, jonka jälkeen tuotantomäärät vääjäämättä hiipuvat helposti hyödynnettävien varantojen ehtyessä. [Koska yhteiskuntamme on niin riippuvainen öljystä, kysyntää on luultavasti vaikea vähentää siinä tahdissa, jossa öljyhuipun jälkeinen maksimituotanto laskee. Öljyhuipusta johtuva öljyteollisuuden kyvyttömyys vastata öljyn kysyntään tulee nostamaan öljyn hintaa.]

Kirjoittajat esittävät, että nämä muutokset asettavat kaupungit usean eri haasteen eteen. Kaupungit voivat toimia joko ennakoivasti ja määrätietoisesti, ja tämän myötä selvitä haasteista, tai sitten ne voivat epäonnistua, mikä taas johtaisi kohoaviin öjyhintoihin ja kiihtyvään ilmastonmuutoksen ja niiden mukanaan tuomiin seurauksiin. Yksinkertaistettuna, he näkevät edessään tulevaisuuden kaupunkeja, joissa vallitsee joko toivo tai vaihtoehtoisesti huoli ja pelko. Ne kaupungit, joissa vallitsee toivo, ovat niitä, jotka ovat onnistuneesti tarttuneet haasteisiin ja luoneet kestäviä rakenteita (ns. resilienssiä) tulevaisuuden haasteiden varalle. Esimerkiksi luomalla kaupunkielämää, joka kestää halvan polttoaineen saannin vaikeutumisen ja pystyy selviämään enemmän tai vähemmän muuttuneen ilmaston aiheuttamista haasteista.

Kirjasta lukemamme ote antaa näkökulman keskusteluun, mitä kestävän muutoksen aikaansaaminen pitäisi sisällään käytännössä? Missä määrin muutos vaatii suuria yhteisiä (kunnallisia tai alueellisia) ponnisteluja, yhdessä vaadittavien elämäntapamuutoksien kanssa? Ja missä määrin on kohtuullista keskittyä ongelman ratkaisemiseen pääasiassa vain talouden ja yksilön tasolla? Kirjoittajat eivät väheksy sitä työtä, jota tehdään yksilö- ja taloustasolla, mutta he argumentoivat, että liika fokusointi pelkästään ruohonjuuritason muutoksiin ja kyvyttömyys saada läpi isompia muutoksia kunnallisella ja alueellisella tasolla, altistaa riskille entistä eriarvoisemman kaupunkimaiseman korostumiseen. Tällaisessa kaupunkimaisemassa esiintyisi ainoastaan täplittäisesti ekologisesti onnistuneiksi sovitettuja kortteleita ja kapunginosia, joissa vallitsisi hyvä elintaso, kun samanaikaisesti iso määrä kapunginosia ja kortteleita saisi kamppailla alati pahenevien öljyhuippuongelmien ja ilmastonmuutoshaasteista kumpuavien vaikeuksien kanssa.

Huom! Jotta ei olisi liikaa luettava: lukekaa ensisijaisesti kolme jälkimmäistä skenariokuvausta tekstissä (Scenario 2: Ruralized City, Scenario 3: Divided City ja Scenario 4: Resilient City [s.41-54]). Voitte hypätä johdannon ja Skenario 1:n yli.

Lukekaa kappale 3 kirjasta ”Four Scenarios for the Future of Cities: Collapse, Ruralized, Divided, or Resilient City” ( s.41-54). Katso lukuohje yllä ->

Pohdittavia kysymyksiä Google plus-ryhmässä viikolle 43:

  • Käytä mielellään omaa paikallista horisonttiasi lähtökohtana ja pohdi seuraavaa kysymystä: mikä puhuu eri skenarioiden puolesta joista luit?
  • Minkälaista yhteiskuntakehitystä haluaisit nähdä? Mitä ajattelit tehdä, jotta siitä tulisi todellisuutta?
  • Miten sinä olet ajatellut, että sinä/me voisimme muuttaa yhteiskunnan suoria ja uloimpia voimia?

Mene Google plussaan ja jaa ajatuksiasi/ajatuksianne ylläolevien kysymysten suhteen muiden opintopiiriläistesi kanssa ->

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s