Ekologiset ja demokraattiset kunnat

Kun viikolla 43 opiskelimme tulevaisuuden skenaarioita, päädyimme näkemykseen joustavasta kaupungista. Tätä pidettiin toivottavana vaihtoehtona jaetulle, maalaismaiselle sekä romahtaneelle kaupungille. Olemme sen jälkeen tutkineet kapitalismin kriisiä ja avautumista vaihtoehdolle – talouden demokratian ja yhteiskunnan kehittämiselle viikoilla 44-47.

Viikoilla 48 ja 49 perehdymme kaupunkiemme ekologisen ja demokraattisen kehityksen yhteyksiin.

Niistä yhteiskuntaekologisista ja poliittisista näkökulmista, jotka ovat olleet tämän opintopiirin lähtökohtia, näyttäytyy talouden ja yhteiskunnan demokratisoiminen kaikkein perustavimpana, jotta pääsisimme ekologiseen yhteiskuntaan.

Katsomme tämän vuoksi lähemmin joustavan, ekologisen kaupungin ideoita, joihinkin erityiskysymyksiin keskittymällä.

  • Mitä mahdollisuuksia demokraattiseen hallintoon osallistumiselle avaa näkemys joustavasta kaupungista?
  • Kuinka ihmisten rooli kansalaisina voimistuu joustavan ja demokraattisen kaupungin luomisessa?
  • Voivatko kansalaisten muuttuneet roolit tuottajina ja kuluttajina edistää demokraattista muutosta?
  • Mitkä demokraattiset foorumit voivat avata tietä tällaiselle kehitykselle?

Joustavan, ekologisen kaupungin ideat

Tavallaan keskustelu joustavasta, ekologisesta kaupungista koetaan uudeksi täällä pohjolassa. Kuitenkin kyse on keskustelusta, jota on käyty intensiivisesti yli 100 vuotta. Kysymyksen esiintulo on yhteydessä kaupungistumiseen ja teollistumiseen ja keskustelu heijastaa tunteita ja ajatuksia, jotka ovat syntyneet näiden prosessien seurauksena

Kommunalisteiksi voimme kutsua sitä joukkoa ajattelijoita, jotka katsoivat jonkinlaisilla yhteiskuntaekologisilla silmälaseilla uuden ajan ongelmia, jotka ovat tiukasti yhteenliittyneitä kaupunkien kehitykseen ja poliittiseen järjestäytymiseen.

William Morris, brittiläinen kommunalisti, näki 1800-luvun lopulla, että kaupungin ja maaseuden vastakkainasettelu päättyisi. Ainoastaan kaupungin ja maaseudun uuden tasapainon avulla me voisimme päästä tasapainoiseen yhteiskuntaan, eli siihen, mitä tänä päivänä kutsuttaisiin ekologiseksi ja joustavaksi yhteiskunnaksi.

Toinen britti, yhteiskuntasuunnittelija Ebenhezer Howard visioi samankaltaisesti kaupunkeihin ja maaseudulle uuden osuustoiminnallisen järjestelmän, joka ajan kuluessa ”kuivattaisi mahdottoman suurkaupungin” (Howard 1898).

Skotti Patrick Geddes, jota innoitti Howard, kehitteli samansuuntaisia ajatuksia. Hän piti yhteiskuntasuunnittelua yhteiskuntaelämän perustana, johon ei osallistuisi ainoastaan tehtävään erikoistunut ammattikunta, vaan johon kaikilla olisi oikeus ja velvollisuus osallistua. Geddes painotti, että kun kaupungit ja alueet järjestyvät uudelleen, on ratkaisevan tärkeää, että järjestäytymisen tekevät ihmiset, jotka itse käyttävät suunnittelemaansa tilaa. Hän edellytti osallistumista, yhteiskunnan demokraattista suunnittelua.

Enemmän kuin kukaan muu, on amerikkalainen Murray Bookchin määritellyt aikakaudellemme käsitteitä kommunalismi ja yhteiskuntaekologia ja hän on myös kehittänyt joustavan, ekologisen kaupungin poliittisen vision.

Aloitamme tarkastelemalla joitakin kohtia ”kaupunkimaisen” kaupungin dokumentista. Tällainen kaupunki yhdistää kaupungin ja maaseudun. Tämän jälkeen tutustumme Murray Bookchinsin kommunalistiseen näkemykseen politiikasta ja demokratiasta.

Dokumenttifilmin ensimmäisessä osassa keskustellaan, kuinka ajankohtaisia Ebenezer Howardsin 1800-luvun ideat ovat Leedsin kaupungissa Isobritanniassa nykyään.

 

Kannattaa todeta, että Howardin idea ei ainoastaan ollut vahvasti itsehallinnollisen ja hajautettuja,saavutattavia palveluja yms. sisältävän lähiyhteiskunnan luominen. Hän piti myös tarpeellisena maan osuustoiminnallista hallintaa ja että kaupunki käsitettäisiin yhteisvarantona, ikäänkuin markkinatalouden ulkopuolisena varantona.

Osassa kaksi Tom Bliss keskustelee siitä, kuinka sopivia CPUL:ät – Continuous Productive Urban Landscapes – ovat, kun arvoimme kaupungin ja maaseudun uuden osuustoiminnallisen, ekologisen järjestelmän edellytyksiä.

 

Seuraavassa videopätkässä annetaan esimerkkejä yllämainituista ideoista käytännössä, toiminnan ja työn muodossa.

 

Tässä käsitellään kuinka tämä projekti sisältää myös uusiutuvan energian, kuljetukset ym:

 

Demokraattinen projekti

Yllä kuvattu muutos sisältää sekä olemassaolevan toiminnan uudelleenjärjestelyn, että uuden osuustoiminnallisen toiminnan kehittämisen. Muutos edellyttää poliittista ohjausta ja suuren määrän muutoksia, joissa niin joitakin paikallisia kuin kansainvälisiäkin etuja täytyy priorisoida selkeästi. Autojen ja elintarvikkeiden kauppakeskusmyynnin täytyy väistyä, kun priorisoimme älykkäät kuljetukset ja paikallisen, ekologisen elintarvikehuollon. Kun panostamme yhteisesti omistettuun, uusiutuvaan energiaa, joutuvat suuret energia- ja öljy-yhtiöt antamaan periksi.

Kun tarkastelemme jokaista näistä projekteista erikseen, eivät ne näytä vallankumoukselliselta, mutta jos tarkastelemme kaikkia mahdollisia ja toivottuja muutoksia, näemme yhteiskunnassa tapahtuvan suuren vallan uudelleenjaon, joka saa meidät puhumaan ekologisesta muutoksesta demokraattisen muutoksen käsittein.

Demokraattisella muutoksella me emme siis tarkoita vain sitä, että muutoksen täytyy tapahtua demokraattisesti, vaan myös sitä, että demokratiaakin täytyy muuttaa.

Pidämme vallitsevaa poliittista järjetelmää itsestäänselvyytenä – kuten me usein samaistamme talouden tämän päivän kapitalismiin. Nykyinen poliittinen järjestelmä, joka perustuu kansallisvaltioihin ja edustukselliseen demokratiaan, ei kuitenkaan ole vanhempi kuin kapitalismi. Murray Bookchinin ja useiden muiden edustaman nykyaikaisen kommunalismin mukaan on syytä arvioida radikaalisti uudelleen, kuinka me ymmärrämme käsitteet politiikka ja demokratia.

Näiden ideoiden johdantona luemme kappaleen Politiikkaa vai valtiotaitoa Janet Biehlin kirjasta Kommunalismi – Yhteiskuntaekologinen politiikka. Kirjassa erotetaan toisaalta se sosiaalinen kenttä, jossa me olemme tuottajia, kuluttajia, ystäviä ja perheenjäseniä ja toisaalta se poliittinen kenttä, jossa me olemme kuntalaisia. Valtio on tästä näkökulmasta katsoen lähinnä poliitikan parasiitti, eikä se ole oikeasti demokraattinen tai alkuperäisen käsitteen mukaisesti aidosti poliittinenkaan.

(Huom! Linkistä avautuu koko kirja. Kirjan käännös on vielä työn alla. Voitte lukea niin paljon kuin haluatte, mutta olemme ajatelleet, että kappale Politiikkaa vai valtiotaitoa sopii parhaiten tähän yhteyteen.)

Demokraattinen muutos edellyttää, että me toimimme sekä sosiaalisen että poliittisen ympäristön muutoksien puolesta. Sosiaalisessa ympäristössä meidän täytyy löytää uusia tapoja voimavarojen jakoon, luoda uusia, sekä paikallisia, että kansainvälisesti voimakkaita yrityksiä, luoda paikallisia talouden kiertojärjestelmiä sekä luonnonvarojen fyysisiä kiertojärjestelmiä.

Mutta mikään näistä ei ole mahdollista, jos me emme samanaikaisesti muuta poliittisen kenttä (politiikan) dynamiikkaa ja tee tilaa kunnallisten voimavarojen demokraattiselle hallinnolle kaupungeissamme. On kyse yrityksistä, kouluista, hoito- ja hoivayrityksistä, teistä, sähköverkoista jne. Lyhyesti ilmaistuna on kyse koko infrastruktuurin ja talouden sekä yhteiskuntaelämän edellytykset muovaavan säännöstön luomisen vallan ottamisesta ihmisille.

Pohdittavia kysymyksiä viikoille 48-49:

  • Kuinka ekologisten ja joustavien kuntien luominen antaa uusia mahdollisuuksia yhteiskunnan demokraattiseen hallintoon osallistumiselle.
  • Mitä ajattelette Janet Biehlin kirjan luvussa esitetystä näkökulmasta politiikkaan ja demokratiaan?
  • Mitä ideoita teillä on siitä, kuinka ihmisten roolia kansalaisina politiikassa voidaan vahvistaa?
  • Kuinka roolimme sosiaalisessa ympäristössä tuottajina ja kuluttajina voi auttaa demokraattiseen muutokseen?

Jaa ajatuksesi edellä esitetystä muiden opintopiirin osallistujien kanssa. Google Plussassa ->

Lisäluettavaa, jos sinulla on aikaa ja olet kiinnostunut:

– Katso video, jossa näytetään, miksi on kohtuutonta syyttää Howardia siitä, että hän olisi edistänyt esikaupunkien autoriippuvuuttaitta ideoillaan Puutarhakaupungeista →

Lue artikkeli ”Ebenezer Howard´s three magnets” Guardianista →

Lue vapaasti valitsemasi osa Ebenezer Howardsin kirjasta ”Garden Cities of To-morrow” →

Lue artikkeli ”Cities Against Centralisation”, joka tiivistää Murray Bookchinin kirjan ”The Rise of Urbanization and the Decline of Citizenship” ->

Llue lisää Boverkets (ARA Suomessa) tulevaisuustutkimuksesta, Sverige 2025 ->

Lue lisää Euroopan Maan Ystävien ”Community energy” -kampanjan nettisivulta →

REScoop-verkoston nettisivu on hyvä informaatiolähde →

 

 

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Ekologiset ja demokraattiset kunnat

  1. Paluuviite: Kunnallisia kansanliikkeitä Espanjassa | Kommunalismi.net

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s