Yhteiskunnallinen mobilisaatio ja osallisuutta lisäävät prosessit

Yhteiskunnallinen mobilisaatio ja osallistuva demokratia-aiheeseen liittyen käsittelemme erilaisia keinoja, joiden avulla voidaan lisätä ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan kehittämiseen.

Tavallaan, koko opintopiiri on käsittänyt tätä aihetta. Edellisessä blogikirjoituksessa painotimme esimerkiksi, että osallisuutta lisäävät prosessit liittyvät sekä poliittisiin, että sosiaalisiin sektoreihin. Tässä tarkastelemme lähemmin, mitä nämä prosessit pitävät sisällään, ja keskustelemme myös eri työskentelyvaihtoehtojen eduista sekä niiden heikkouksista.

Osallisuutta lisäävät prosessit jaoteltuna neljän eri esiintymisyhteyden mukaan

Jos teemme yksinkertaisen kategorisoinnin voimme nähdä, että yhteiskunnalliseen mobilisaatioon liittyvät ja osallisuutta lisäävät prosessit esiintyvät neljässä eri yhteydessä. Niitä esiintyy:

  • protesti- ja vaikuttamisliikehdinnässä
  • paikallisten kehitysaloitteiden, konfliktikysymyksiin ym. liittyvien konsultaatioiden parissa
  • maakunta- tai lähiyhteiskuntaan kytketyn taloustoiminnan parissa, sekä lopuksi
  • kuntapoliittisen demokratian puitteissa

Nämä kaikki erilaiset mobilisaation ja muutostyön muodot ovat tärkeitä huomioida. Näillä erilaisilla osalisuutta lisäävien prosessien mobilisaatioilla on aina arvonsa, ja voi erilaisin tavoin edistää yhteiskunnan demokraattista muutosta. Erilaiset mobilisaatiomuodot voivat myös olla synergistisessä myötävaikutuksessa keskenään, mutta jokaisella on myös omat heikkouksensa. Demokraattista osallistuvuutta edistävät prosessit voivat myös esiintyä yli erilaisten esiintymisyhteyksien yli ja siten koostua useasta yksittäisestä prosessista samanaikaisesti.

Lisäksi, erilaisten prosessien edistämisen haasteellisuusaste voi vaihdella eri aikoina, eri esiintymisyhteyksissä. Esimerkiksi talousalueella voi olla helpompaa vaikutta silloin, kun protesti- ja vaikutusliikehdinnän parissa on haastavampaa. Tai sitten poliittinen tilanne voi tehdä talous- tai kuntapoliittinen demokratia -alueilla toimimisen mielekkyyden heikoksi, jolloin voi olla tarpeellista yksipuolisemmin keskittyä protesti- tai vaikutustyöhön. Useimmissa tilanteissa on kuitenkin toivottavaa, että työskennellään samanaikaisesti rinnakkaisilla, ja toisiinsa yhteenliitetyillä demokraattista osallisuutta lisäävillä prosesseilla.

Neliportainen muutosohjelma

Alla on vedos neliportaisesta kehitysohjelmasta, mikä tähtää demokraattiseen muutokseen ja pitää sisällään yhteiskunnallista mobilisaatiota ja osallistuvia demokraattisia prosesseja.

1. Tunnista kaikki mahdolliset konfliktit ja siedä kamppailu!

Meidän on nostettava esille ja osallistuttava sellaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin, joista ihmiset välittävät. Onko nykytilanteessa olemassa haasteita tai kysymyksiä, joita ihmiset eivät tunnu huomioivan? Tällöin meidän selitettävä miten ne asiat, joista ihmiset välittävät liittyvät näkemiimme haasteisiin tai kysymyksiin. Ihmiset välittävät hyvin erilaisista asioista, joten on aina jokin tapa luoda mielleyhtymä näiden asioiden ja näkemiimme haasteiden välille.

Kun on olemassa konflikti, joka kiinnittää ihmisten huomion, niin on yleensä olemassa myöt niitä, jotka avautuvat puhumaan yhteiskunnan kysymyksistä laajemmin. Vähintään tästä syystä meidän on oltava valppaana niiden konfliktien suhteen, joihin voi saada aikaiseksi ihmisten osallistumisen paikallisella tasolla. Ehkä on olemassa asioita, jotka liittyvät paikallisiin kouluihin tai elinkeinomahdollisuuksiin, paikalliseen joukkoliikenteeseen, tai johonkin muuhun muu palveluun mikä on uhattuna?

Siitä on apua, kun tarkastelee kuntaa kokonaisuutena ja yrittää nähdä yhteyksiä kaupungissa esiintyvien sekä maaseudun haasteiden välillä. Kaupungissa on myös arvokasta tarkastella eri kaupunginosien haasteita ja ongelmia.

2. Hyödynnä olemassa olevia mahdollisuuksia osallistumiseen!

Vaikka meillä ei tänä päivänä olekaan suoraa demokratiaa, niin on olemassa joitakin mahdollisuuksia harjoittaa osallistuvaa demokratiaa ja kansallista mobilisaatiota yhteiskunnassa. On olemassa kirjo erilaisia yhdistyksiä: vuokralaisyhdistyksiä, taloyhtiöitä, paikallistason kehitystä edistäviä yhdistyksiä, ammattiliittoja, urheiluyhdistyksiä jne. Paikallisella yhdistyksella voi olla aika rajoittunut päämäärä mutta voi silti olla paikka, missä erilaisia kysymyksiä voidaan esittää ja käsitellä. Usein on myös niin, että kunta säännöllisin väliajoin kutsuu kansalaisia pohtimaan yhdessä erilaisia suunnitelmia ja aloitteita. Tämä tuo rajoittuneen, mutta silti arvokkaan mahdollisuuden osallistuvan demokratian harjoittamiseen.

Koska, vaikka me usein löydämmekin suurimman voiman ja vaikutusvallan keskitettynä siellä, missä rahaa ja tiukasti kiinnittyneitä taloudellisia intressejä on – esimerkiksi rakennuttajilla, paikallisessa byrokratiassa, tai tiettyissä merkittävissä osissa paikallisessa elinkeinossa – niin tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, etteikö yhdistykset ja erilaiset kansalaisprosessit, joilla saattaa ainakin alkuun olla vähemmän valtaa, voisivat luoda osallistumista, mielipiteitä ja taistelutahtoa laajemmassakin yleisössä. Tämä voi asteittain, ja joskus harppauksinkin, ja aika lyhyessä ajassa muuttaa voimasuhteita yhteiskunnassa, sekä koskien kysymyksenasettelun muotoilua, kuin myös varsinaista päätäntääkin. Tämä voi johtaa mahdollisuuksien avautumiseen, joiden puitteissa voidaan luoda pidemmän tähtäimen muutoksia talouteen ja poliittiikkaan.

3. Rakennetaan demokraattinen talous!

Olemme jo perehtyneet siihen, kuinka tärkeää ja mahdollista on perehtyä osuuskunnalliseen, demokraattiseen yrittäjyyteen. Haasteellista tässä on, että ei perehdy pelkästään yksittäisiin osuuskuntaprojekteihin, vaan työstää asiaa niin, että yksittäiset osuuskunnat yhdessä muodostavat uuden talouden perustan.

Uudessa Democracy Collaborative raportissa Cities Building Community Wealth keskustellaan siitä, kuinka kaupungit ja kunnat voivat työskennellä uuden talouden rakentamiseksi. Tässä asetetaan kaksi taloudellisen kehityksen näkökulmaa toisiaan vastaan. Toinen tapa, joka keskittyy ”Community wealth:iin” (lue ”demokraattinen talous” tai demokraattinen muutos”) ja toinen, ”perinteinen tapa”, joka vahvistaa yhteiskunnan vallitsevia valtasuhteita. Kuva alla kuvailee lyhyesti nämä kaksi toimintatapaa.

2 approaches_logo

 

Työstämmepä sitten ”community wealth”- tai ”demokratisk omställning” mallia, on raportin mukaan olemassa 6 keskeistä strategiaa, joita meidän pitää tutkia. Nämä ovat koottuna  seuraavassa kuvassa.

6 Strategies-01_logo

 

Ylläolevat kuvat näyttävät paikallisesiti erilaisia mahdollisuuksia taloudessa työskennellä yhteiskunnallisen mobilisaation edistämiseksi ja käynnistää demokraattisia prosesseja, jotka muuttavat yhteiskunnan valtatasuhteita.. Muuttamalla yhteiskunnan paikallista ja alueellista taloutta, me voimme pidemmällä aikavälillä muuttaa yhteiskunnan perustavanlaatuisia valtarakenteita. Tämä antaa meille edellytykset ”post-kapitalistismin” luomiseen, josta olemme keskustelleet aiemmin tässä opintopiirissä.

4. Osallistu vaaleihin muutosohjelmalla!

Jos haluamme kehittää politiikkaan osallistumiselle kestävämpiä toimintamuotoja ja ajaa läpi yllä kuvattuja taloudellisia uudistuksia, täytyy meidän käydä muuttamaan tämän päivän poliittista prosessia. Viime viikolla lyhyesti esitelty Kommunalismi on yksi tapa lähestyä paikallispolitiikkaa ja yhteiskuntaekologisten haasteiden poliittista  ulottuvuutta. Tämän voidaan nähdä muodostavan yhteiskunnan demokraattisen muutoksen poliittisen teorian.

Alla pari artikkelia, joissa keskustellaan työstä osallistuvan demokratian edistämiseksi poliittisessa kontekstissa sekä vaaliohjelma, joka kuvaa kuinka kysymykset voidaan liittää yhteen:

 

Pohdittavia kysymyksiä viikolla 50 ja tästä eteenpäin:

  • Mihin paikallisiin konflikteihin on mielestänne tärkeää osallistu? Mitä voitte tehdä näyttääksenne eri kysymysten ja haasteiden välisen yhteyden?
  • Mitä ajatuksia teillä on Democracy Collaborativen ”community wealth:in” rakentamiseksi esille ottamista strategioista ja periaatteista
  • Minkälainen potentiaali teidän näkemyksenne mukaan eri instituutioilla ja mekanismeilla on Camilla Hansenin artikkelissaan esille ottamalle demokratisoinnille?
  • Mitä ajattelette mahdollisuuksista osallistua paikallisvaaleihin yhteiskunnan demokraattisen muutoksen aikaansaamiseksi?
  • Mitkä aloitteet, vaatimukset tai projektit olisi tärkeää saada mukaan paikalliseen vaaliohjelmaan, jos asettuisitte ehdokkaaksi asuinpaikkakuntanne vaaleissa?

 

Käy/käykää Google plussassa jakamassa ajatuksesi/ajatuksenne jostakin tai joistakin ylläolevista kysymyksistä muiden opintoryhmään osallistuvien kesken. ->

Ylimääräistä lukemista sille, jolla on aikaa ja mielenkiintoa:
- Kirjan ”Kommmunalismi” kappaleessa 8 i boken – ”Yhteiskuntaekologinen politiikka” (sivut 77-88) Janet Biehl kuvailee kuinka kommunalistit ovat osallistuneet paikallisvaaleihin ajaakseen yheiskunnan demokraattista muuttamista. -> 
Artikkelissa "Neighbouhood Government" esittelee Mat Little Milton Kotlerin samannimisen kirjan. Kirja käsittelee osallistuvan demokratian puolesta toimivia 1960 ja 70-luvun USA:ssa. ->
Artikkelissa ”Scaling Up Participatory Budgeting" Sveinung Legard esittelee kokemuksia budjetin laatimiseen osallistumisesta Rio Grande do Sul:in osavaltiossa, Brasiliassa, 1999-2002 sekä 2011-2014. ->

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s