Kunnallisia kansanliikkeitä Espanjassa

Kunnallinen kokous Barcelonassa. Foto: Kate Shea Baird. Tämän opintopiirin viimeisenä tapaustutkimuksena ”Demokraattisesta muutoksesta käytännössä” kiinnitämme huomiomme nyt Espanjaan  ja niihin kunnallisiin aloitteisiin, jotka piirsivät uusiksi Espanjan poliittisen kartan kunnallisvaalien yhteydessä 2015. Tavoitteenamme on perehtyä yhteen näistä aloitteista –  Barcelona en Comú – sekä tarkastella, kuinka näitä aloitteita voidaan tulkita osana suurempaa ylikansallista politiikan käännettä. Ensiksi…

Yhteiskunnallinen mobilisaatio ja osallisuutta lisäävät prosessit

Yhteiskunnallinen mobilisaatio ja osallistuva demokratia-aiheeseen liittyen käsittelemme erilaisia keinoja, joiden avulla voidaan lisätä ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Tavallaan, koko opintopiiri on käsittänyt tätä aihetta. Edellisessä blogikirjoituksessa painotimme esimerkiksi, että osallisuutta lisäävät prosessit liittyvät sekä poliittisiin, että sosiaalisiin sektoreihin. Tässä tarkastelemme lähemmin, mitä nämä prosessit pitävät sisällään, ja keskustelemme myös eri työskentelyvaihtoehtojen eduista sekä niiden…

In memoriam Jyri Jaakkola

Maanantaina 27.4 tulee kuluneeksi viisi vuotta ihmisoikeuspuolustajien Jyri Jaakkolan ja Bety Cariñon murhasta Meksikossa. He olivat matkalla piiritettyyn San Juan Copalan kylään humanitaarisessa saattueessa, kun aseistettu joukko avasi tulen heitä kohti. Meksikon viranomaiset ovat luvanneet selvittää murhat, mutta vielä viidenkään vuoden kuluttua ketään ei ole saatu vastuuseen teoista. Jyri oli ystävämme ja yhteistyökumppanimme. Hän jakoi…

Kansankokouksia ja konfederaatioita

Yksilön vapauksia rajoittava ja keskitetysti hallittu sosialismi, jossa valtio sanelee kaiken yhteiskunnallisen elämän suuntaviivat, esitetään usein ainoaksi vaihtoehdoksi nykyisen kaltaiselle edustuksellisen demokratian ja kapitalismin tai jonkinlaisen markkinatalouden yhdistelmälle. Valtiojohtoinen sosialismi on monien mielestä osoittautunut toimimattomaksi, joten muuta tehtävää kuin nykyisen yhteiskuntajärjestelmän hienosäätö ei ole näytä olevan. Historiallisia esimerkkejä erilaisista tavoista ihmisten yhteiselämän ja päätöksenteon järjestämiseksi…

Mitä haluamme?

Suora demokratia Nykypäivänä ammattipoliitikkojen, byrokraattien ja rikkaiden pieni vähemmistö käyttää suunnatonta valtaa, samalla kun enemmistö maailman väestöstä on kyvyttömänä yleisönä siirretty syrjemmälle. Politiikka on muutettu pelkäksi mediakamppailuksi huipulta johdettujen parlamentaaristen puolueiden välillä. Tavallisia kansalaisia ei kohdella ihmisinä, pikemminkin heidät on alennettu äänestäjiksi, veronmaksajiksi tai kuluttajiksi. Tämän täytyy muuttua. Tämän takia ajamme uutta politiikkaa kansan valtuuttamiseksi. Vallan päättää yhteiskunnasta tulee kuulua tavallisille kansalaisille ja…

Miksi kunnat eikä valtio?

Alustus Kapakkapolitiikkaa -tapahtumassa. Miksi kunnat eikä valtio? Jussi Haverinen Historiallisesti viimeisen kahden vuosisadan aikana on kiinnitetty huomiota kahteen vaihtoehtoon nykyiselle järjestelmälle. Marxilaiset ja monet sosialistit kannattivat valtiota, proletariaatin diktatuuria ja työväen valtaa. Anarkistit kritisoivat tätä ja olivat sitä mieltä että pitää perustaa vaihtoehtoisia osuuskuntia ja ammattiliittoja ja koittaa poistaa kapitalismi ja valtio ihmisten niskasta ilman…